Viime kesänä kaupunginhallitus suunnitteli, että kotoutumisen tuen palveluita ryhdyttäisiin järjestämään yhdessä seudun muiden kuntien kanssa kustannussyistä.* Suunnitelma muuttui, kun varmistui, että Mikkeliin tulee Naton alaesikunta ja sen myötä Naton henkilökuntaa.

Joulukuussa kaupunginhallitus päätti palkata kaupungille kansainvälisten palveluiden päällikön. Päätöstä perusteltiin vahvasti alaesikunnan henkilöstön tarpeilla.

Juuri nyt Mikkelissä pohditaan englanninkielisen koulupolun järjestämistä. Arvaatte varmaan, miksi tästä puhutaan juuri nyt?

Jep. Tiukat kielivaatimukset, joita yleensä asetetaan maahanmuuttajille, eivät koske Naton henkilökuntaa. Heidän lastensa on saatava opiskella englanniksi.

En vastusta mitään näistä toimenpiteistä: päinvastoin, kotoutumisen tukemiseen ja kansainvälistymiseen kuuluukin ohjata resursseja. Monikulttuurisuus on hyväksi Mikkelille ja mikkeliläisille, ja englanninkielinen koulupolku monipuolistaisi koulutustarjontaamme.

En vain voi olla pohtimatta, miksi kotoutumisen tukeen ollaan valmiita satsaamaan vasta siinä vaiheessa, kun meille on muuttamassa parikymmentä valkoista ja oletettavasti varsin hyvätuloista perhettä.

Mikkelissä asuu tälläkin hetkellä yli 3 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea (– se kieli on muuten englantia todennäköisemmin venäjä, viro, ukraina, farsi/dari tai arabia.) Jokainen heistä on mikkeliläinen ja aivan yhtä tervetullut.

Keskustelin viimeksi eilen vaaliteltalla rasismista, jota rodullistetut mikkeliläiset kohtaavat. Viime viikolla taas kuulin hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälältä, että iso osa Eloisaan töihin tulleista filippiiniläisistä muuttaa ennemmin tai myöhemmin Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin.

Meillä on siis paljon töitä tehtävänä, jotta Mikkeli olisi turvallinen ja viihtyisä paikka kaikille. Orpon hallituksen rasistisen ja vihamielisen maahanmuuttopolitiikan myötä meidän on pidettävä omiemme puolta entistä hanakammin.

* Mikkelin seudun kuntien on eittämättä tehtävä yhteistyötä kotoutumisen tukemiseksi nyt, kun Mikkelillä on vetovastuu koko seudun työllisyyspalveluista. Yhteistyön keskiössä tulee kuitenkin olla maahanmuuttajan etu eikä siitä tinkiminen.

Kuva: Mikaela Vahvelainen