Ohessa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro Etelä-Savon maakuntavaltuuston talousarviokokouksessa Pieksämäellä 4.12.2025.

Arvoisa puheenjohtaja, maakuntavaltuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat,

Tahdon puhua teille tänään kolmesta asiasta: turvallisuudesta, hoivasta ja ylisukupolvisuudesta.

Turvallisuus on paljon, paljon muutakin kuin aseellista varustautumista; se on luottamusta, tulevaisuususkoa ja sosiaalista koheesiota. Tilastojen valossa näyttää siltä, että juuri nämä turvallisuuden pilarit ovat kovalla koetuksella.

Esimerkiksi viimekeväinen Terve Suomi -tutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on romahtanut: 76 prosentista 54:ään vuosien 2020 ja 2024 välissä. Sosiaalipalveluihin luotti vuosikymmenen alussakin vain 60 prosenttia vastaajista, vuonna 2024 enää 42 prosenttia.

En käytä sote-palveluita esimerkkinä sattumalta, vaan siksi, että ne ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydintä ja juuri nyt jäämässä sellaisen katujyrän alle ettei moista ole Etelä-Savon pääväylillä nähty. Se jos joku haastaa kaikenikäisten eteläsavolaisten luottamusta yhteiskuntaan ja omaan tulevaisuuteensa. Se jos joku on uhka turvallisuudelle.

Ikääntyvässä Etelä-Savossa on erityisen tärkeää varmistaa, etteivät eri ikäryhmät käänny toisiaan vastaan. Loppupelissä nuori, joka etsii apua mielenterveysongelmiin tai turvautuu yhteiskunnan apuun pitääkseen huolta lapsistaan, on tismalleen samassa veneessä kuin palvelukotipaikkaa jonottava tai päivätoiminnan loppumista pelkäävä ikäihminen.

Itse täytän tässä kuussa 25 vuotta ja kannan huolta monien ikätovereideni mahdollisuuksista pärjätä. Suurin osa meistä voi aivan mainiosti, mutta pienelle osalle nuorista kasaantuu yhä vakavampia haasteita joiden ylitse kukaan ei pääse yksin.

Samalla ajattelen, että arvokkaan vanhuuden mahdollistaminen isovanhempieni sukupolvelle on kunniatehtävä koko yhteiskunnallemme. Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä sitä voisi sanoa jopa teoksi isän- ja äidinmaan puolesta.

Hyvät kuulijat,

Nyt joku saattaa pohtia, olenko erehtynyt valtuustosta. Eikö tämä puheenvuoro kuuluisi pitää aluevaltuustossa? Ei suinkaan. Hyvinvointialueet ovat juuri nyt tilanteessa, jossa poliittinen liikkumavara ja mahdollisuudet vaikuttaa oman alueen tulevaisuuteen ovat yhtä pieniä kuin saimaannorppakanta 80-luvulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen taas ovat lähtökohtaisesti myös kuntien ja maakunnan vastuulla.

Tarvitaan siis maakuntaliittoa, joka on arvojen ja ideoiden liitto. Täällä pitää olla tilaa mallintaa monenlaisia skenaarioita, katsoa seuraavaa talousarviota pidemmälle ja kuvitella sellaisiakin todellisuuksia, joissa kaikenikäiset ihmiset voivat luottaa yhteiskuntaan ja toisiinsa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää kaikkia talousarvion ja -suunnitelman sekä maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneita. Kiitämme eritoten arvostuksesta Etelä-Savon ikääntynyttä väestöä, ammatillista koulutusta ja luovia aloja kohtaan.

Evästyksenä tuleville vuosille toivomme, että hoiva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus näkyisivät maakuntaliiton ohjelmatyössä entistä vahvemmin. Tässä puheenvuorossa perustelin niiden merkitystä juuri kokonaisturvallisuudella, mutta yhtälailla olisin voinut puhua muista maakuntaohjelman prioriteeteista: osaamisesta, hyvinvoinnista tai yritysten kilpailukyvystä. Olisin voinut puhua vaikkapa naisten asemasta työmarkkinoilla, sote-henkilökunnan saatavuudesta tai koulutustason nostosta.

Etelä-Savo ei suinkaan ole ainoa alue eikä Suomi ainoa maa, joka kamppailee nousevan huoltosuhteen ja hitaan tai olemattoman talouskasvun kanssa. Siksi meillä on mahdollisuus näyttää mallia muille eli älykkäästi erikoistua hoivan maakunnaksi..

Hyvinvointialueemme Eloisa päätti tänä vuonna tehdä synnytyksistä maksuttomia, mikä on jo nyt osoittautunut varsin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Mutta mitä seuraavaksi? Mikä voisi olla seuraava sosiaalinen innovaatiomme, jolla Etelä-Savo erottautuisi joukosta maakuntana, joka uskaltaa haastaa juurtuneitakin käytänteitä?

Minun mielestäni Etelä-Savon maakuntaliitto voisi esimerkiksi hakea rahoitusta alueelliseen perustulokokeiluun tai bench markata erilaisia yhteisöllisen, ylisukupolvisen asumisen ratkaisuja kuntien hyödynnettäväksi.

Sillä kauniiden järviemme, nöpönenäisen norppamme ja herkullisen ruokamme rinnalla meillä on yksi vieläkin suurempi vahvuus, vieläkin suurempi ylpeys: eteläsavolaiset ihmiset.

Kiitos ja hyvää loppuvuoden juhlaa kaikille.