Lotan keinot Mikkelin ja Etelä-Savon vetovoiman kasvattamiseksi

Tutkimusta maan sisäisestä muuttoliikkeestä on tehty Suomessa paljon. Keskeisiä syitä lähteä tai jäädä ovat muun muassa työllistymismahdollisuudet, julkisten palveluiden saatavuus sekä kuuluvuuden tunne.

Myös oma kokemukseni nuorena mikkeliläisenä kertoo, että Mikkeliin ei tulla hulppeimpien kauppakeskusten tai ketjuravintoloiden perässä. Sen sijaan täältä halutaan turvallisia koulupolkuja, helposti saatavaa terveydenhuoltoa sekä tietenkin lähiluontoa, johon pääsee tuosta vain.

Höystetään reseptiä itäsuomalaisella yhteisöllisyydellä, kulttuurilla ja historialla. Cocktail on valmis!

Tehdään meijän työelämästä reilua ja turvallista

Valtuutettuna tahtoisin…

  • lisätä Esedun rahoitusta, jotta amiksesta valmistuvat nuoret saavat kunnon eväät työelämään, ja luoda korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille lisää harjoittelupaikkoja kaupungin organisaatioon.
  • ehkäistä mielenterveysongelmia, joiden myötä nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet.
  • rakentaa upouudesta työllisyysalueesta sellaisen, jossa työnhakija kohdataan inhimillisesti ja yksilöllisesti.

Väestön ikääntyessä ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden yleistyessä Mikkelin on pidettävä entistäkin parempaa huolta työntekijöistään. Se on järkevää sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä.

Jotta Mikkelin seudulle syntyy uutta työtä, koulutustarjontamme täytyy olla sen mukaista: laadukasta ja seudun tarpeisiin vastaavaa. Juuri nyt täytyy kantaa erityistä huolta ammatillisen koulutuksen tilasta.

Elvyttävä taloudenhoito ja pienyrittäjille suunnatut palvelut, kuten Uusyrityskeskus, tukevat uusien työpaikkojen syntymistä. Kaupungilla täytyy olla taitoa tukea myös yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jonka päämääränä ei ole voitontavoittelu.

Mikkelin kaupunki ja Eloisa ovat isoja työnantajia, jotka voivat näyttää muulle Suomelle, kuinka työpaikkademokratiaa ja työhyvinvointia edistetään. Tulevaisuuteen katsovat Mikkeli ja Eloisa uskovat myös nuorten ja vastavalmistuneiden osaamiseen – siis palkkaavat heitä töihin.

Työtä etsivien täytyy saada Mikkelistä parasta mahdollista tukea nyt kun, vastuu työllisyyspalveluiden tuottamisesta on siirtynyt kunnille. Työllisyyspalveluiden ja nuorille suunnattujen Ohjaamoiden tulee olla paikkoja, joissa oman tulevaisuuden pohtiminen tuntuu turvalliselta.

Lue myös vasemmistoliiton 10 keinoa työllisyyden ja työelämän parantamiseksi sekä pienyrittäjäohjelma.

Pysäytetään alueiden eriytyminen ja taajamien taantuminen

Valtuutettuna tahtoisin…

  • lopettaa taajamien taantumisen eli puolustaa palveluita Ristiinassa, Suomenniemellä, Haukivuorella, Otavassa ja Anttolassa.
  • panna pisteen Mikkelin koulutusleikkauksille. Koulujen henkilökuntaa täytyy lisätä niin, että luokkakoot ovat kohtuullisia ja yksilöllistä tukea riittää kaikille tarvitseville.
  • alentaa julkisten palveluiden, kuten joukkoliikenteen ja terveyskeskusten asiakasmaksuja.

Mikkeli on maantieteellisesti laaja kunta, mikä tarkoittaa, että vaikkapa Suomenniemellä eletään hyvin erilaista elämää kuin Mikkelin keskustassa. Monen silmissä sivutaajamat ovatkin vetovoimaisempia kuin Mikkelin keskusta – ja siksi niihin kannattaa satsata.

Vetovoiman lisäksi palveluita tulee kehittää inhimillisistä syistä: yhdenvertaisuus toteutuu vain, jos peruspalvelut ovat kohtuullisen matkan päässä kaikista.

Ensisijainen ratkaisu on säilyttää mahdollisimman laaja palveluverkko ja pienet yksikkökoot – oli kyse sitten päiväkodeista, kouluista tai vaikkapa terveyskeskuksista. Tämän rinnalla tulee selvittää esimerkiksi liikkuvien palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Julkiset palvelut ovat syystäkin yhteisin varoin tuotettuja. Palveluiden ulkoistaminen voittoa tavoitteleville yrityksille on harvoin kustannustehokkain ratkaisu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden pelastaminen edellyttää, että seuraava aluevaltuusto valvoo äänekkäästi etuaan myös valtionjohdon suuntaan. On kestämätöntä, etteivät aluevaltuustot voi määrätä omasta taloudestaan vaan kulkevat hallituksen talutusnuorassa pohtimassa, mitä lakia he rikkoisivat; potilasturvallisuutta vai rahoituslakia.

Tehdään tilaa taiteelle, kulttuurille ja liikunnalle

Valtuutettuna tahtoisin

  • vahvistaa eri vähemmistöjen osallisuutta kaupungin ja alueen päätöksenteossa.
  • kasvattaa nuorisotilojen määrää eri puolilla Mikkeliä.
  • osoittaa taloudellista tukea ja tiloja harrastus- ja kulttuuritoimijoille. Erityismaininta opiskelijahaalareille, joiden kuuluu näkyä Mikkelin katukuvassa!

Miksi kukaan jäisi kuntaan, jossa ei voi toteuttaa omia mielenkiinnonkohteita hyvässä seurassa?

Mikkeli voi saattaa samanhenkiset ihmiset yhteen tarjoamalla tiloja, jossa erilaiset yhteisöt voivat kokoontua. Oli kyse sitten ammattilaisista tai harrastajista, tulee jokaisella olla tilaa toteuttaa itseään – niin kulttuurin, taiteen kuin liikunnan saralla.

Tarvetta on eritoten maksuttomille, epäkaupallisille tiloille. Enkä suinkaan puhu vain seinistä! Sisätilojen lisäksi myös torien, puistojen, lähiluontokohteiden ja muun ulkotilan täytyy palvella kuntalaisten tarpeita.

Fyysisen tilan lisäksi meidän tulee vaikuttaa mielipideilmastoon, jotta jokainen ihminen kokisi, että hän on tervetullut Mikkeliin ja Etelä-Savoon sellaisena kuin on. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vähemmistöryhmien kohteluun, jotta yksikään ihmisryhmä ei joudu väistämään saati pelkäämään toista.