Tahtoisin kysyä tiedeministeri Mari-Leena Talvitieltä ja muilta, jotka flirttailevat korkeakoulujen lukukausimaksuilla: onko ok, että koulutustaso nousee vain osassa Suomea?

Jos Suomen korkeakouluissa otetaan käyttöön lukukausimaksut, alueelliset erot koulutustasossa todennäköisesti kasvavat. Maksukykyisiä perheitä, joissa korkeakoulututtautuminen on itsestäänselvyys, on enemmän kasvukeskuksissa kuin vaikkapa meillä Kaakkois-Suomessa.

Koulutustaso on jo nyt eriytynyt alueittain. Etelä-Savossa korkeakoulutettujen 25–29-vuotiaiden määrä on koko maan matalin (23,5 %), eikä Kymenlaaksossa paljon sen korkeampi (24,5 %). Koko maassa 35,1 % kyseisestä ikäluokasta on korkeakoulutettuja.

Meillä Kaakkois-Suomessa on siis edessämme aikamoiset ponnistelut, jos tahdomme saavuttaa Suomen tavoitteen: sen, että vuonna 2040 jopa 60 prosentilla nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto.

Etelä-Savon ja Kymenlaakson matala koulutustaso johtunee osin siitä, että kummassakaan maakunnassa ei ole yliopistoa. Moni lähtee opintojen perässä ja jää sille tielleen.

Vielä oleellisempaa on tiedostaa, että Kaakkois-Suomen asukkaat ovat köyhempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Monen nuoren on jo nykyisellään vaikea kustantaa opintoja kaukana kotipaikkakunnaltaan – vuokrata asunto, hankkia huonekaluja, vastata omista ruokailuistaan ja niin edelleen.

Aika moni kaakkoissuomalainen nuori ei tule edes ajatelleeksi, että he voisivat opiskella korkeakoulussa. Koulutustaso nimittäin periytyy koko ajan herkemmin vanhemmalta lapselle, eli matalasti koulutetun perheen lapsesta tulee todennäköisesti matalasti koulutettu.

Jos eri alueiden koulutustason annetaan eriytyä entisestään, se vaikuttaa negatiivisesti paitsi nuorten tulevaisuususkoon myös elinkeinorakenteeseen.

Fakta on se, että Suomi on aivan liian pieni maa pysyäkseen pystyssä, jos vain rikkaiden lapset koulutetaan. Kaakkois-Suomen kohdalla tilanne on harvinaisen selvä: täällä ikäluokat pienenevät pikavauhtia, ja porukkaa eläköityy kuin pipoa. Emme myöskään ole niin vetovoimainen alue, että muualla Suomessa kasvaneet nuoret tulisivat tänne sankoin joukoin opiskelemaan ja jäisivät valmistumisen jälkeen asumaan.

Koulutustasoa pitää siis nostaa jo siksi, että korkeakoulutettujen lukumäärä pysyisi nykyisellä tasollaan. Se ei onnistu, jos Kaakossa kasvaneille nuorilla ei ole varaa mennä korkeakouluun.

Silloin meillä ei ole toivoakaan ylläpitää palveluitamme tai pärjätä muille alueillle millään yhteiskunnan alalla.

Niinpä lukukausimaksuilla flirttailun pitäisi aiheuttaa vastareaktio kaikissa kaakkoissuomalaisissa päättäjissä – myös oikeistossa.

Kuva: Antti Närhi